keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Miksi kirjailijablogi?

Tässä blogissa pohdin kirjoittamista ja kirjailijuutta, luomisprosessin konkretiaa ja mielen pohjalla kiemurtelevia päämääriä. Identiteettiäni näppäinten äärellä. Vaikka eihän se siihen rajoitu: taiteen tekijä kantaa työtään mukanaan kaikkialla, jopa työntäessään vauvaa vaunuissa espoolaisella pellolla. Koivujen kellertyneet lehdet ovat upeita, ja puutarhatilkuilta kohoaa timjamin tuoksu. Tuolla on intialainen perhe, heidän palstansa tunnistaa vahvasta korianterin aromista.

Tänä syksynä päätin heittäytyä vapaaksi kirjailijaksi. Silkkaa hulluutta? Monien apurahahakemusten rustaamista ainakin, ja toimeentulon noukkimista pieninä murusina maailmalta. Tavattomasti kysymyksiä risteilee mielessä. Eihän aikuinen ihminen voi vain päättää, että enpäs menekään järkevään ansiotyöhöni vaan kirjoitan tästä lähin kirjoja! Ja eihän yhden kirjan julkaissut ihminen saisi edes kutsua itseään kirjailijaksi.

Höh. Miksi ei? Onhan yhden lapsen äitikin äiti. (Ja lapsiahan minulla on jo kolme.)

Vaan hukkaan eivät menneet sairaanhoitajaopinnotkaan. Siellä keskusteltiin erityisesti näyttöön perustuvasta hoitotyöstä. Liekö sillä vaikutuksensa vai onko syy kirjallisuustieteen opintojen, mutta blogissani haluan kaunokirjallisuuden ohella tuoda esille tietoteoksia ja tutkimuksia. Tarkastella kirjojen lisäksi kirjallisuutta ilmiönä. Tökkiä ja kyseenalaistaa. Pohtia sitä, mitä kirjoittaminen minulle merkitsee ja miten kuka tahansa voi osallistua kirjallisuuskeskusteluun.

Jokunen viikko sitten löysin Elina Jokisen väitöskirjan Vallan kirjailijat (Avain 2010). Ihan  sattumalta vain, kirjaston uutuushyllyltä, vaikka teos onkin oman kustantajan syksyn satoa. Miten se olikin päässyt livahtamaan silmien ohi? Tästä(kin) teoksesta aion puhua. Seuraavaan kertaan siis!

8 kommenttia:

  1. Onnea blogistille. Minulla on jo kuudes vuosi menossa, vaikka nyttemmin olen laiskistunut.

    VastaaPoista
  2. Hyvä Seija! Tämähän on ihan valmis jo, oot taitava! :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos molemmille! :)
    Liinu: Kuusi vuotta on jo hatunnoston arvoinen aika!

    VastaaPoista
  4. Onnea vapaan kirjailijan uralle !

    Täytyy tunnustaa, että googlasin juuri Mangopuun alla- kirjasi arvostelun. Sitä kehuttiin kovasti. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta. Jopa siinä määrin, että taidan siihen tutustua.

    VastaaPoista
  5. Tottahan toki olet kirjailija vaikka "vain" yhden kirjan olet kirjoittanut. Hyvä tuo äiti-vertaus.

    Ryhdyn blogisi lukijaksi, kirjoittaminen minuakin aina kiehtonut.

    VastaaPoista
  6. Kiitos! Jonkin verran tässä bloggailussa on vielä opettelemista, hienosäätöä. Mutta perässä tullaan! Koko ajan otetaan vinkkejä vastaan. :)

    VastaaPoista
  7. Taidot kasvavat kokeillessa.

    Aloin juuri lukea kirjaasi! :) Huiman jännää ainakin alkumetreillä...

    VastaaPoista
  8. Tsemppiä uuteen kirjaan ja onnea heittäytymisestä vapaan kirjailijan ammattiin. Lukijat kiittävät. :)

    Blogaaminen on mukavaa, eikä siihen paljon taitoja vaadita. Meillä on näköjään sama blogipohjakin, koska itsekään en osaa käyttää html-koodeja ja tehdä omaa blogipohjaa. Parempi käyttää valmiita. :)

    VastaaPoista